Suodatinpussiruusut

Häitä järjestäessäni suodatinpussiruusujen tekeminen oli yksi parhammista päätöksistäni. Niistä ei tarvinnut murehtia, josko kuihtuvat pois tai muuten menettävät elinvoimansa, ne olivat kuivia jo alunperinkin.

Noin 100 ruusua lähdössä hääpaikalle.

Noin 100 ruusua lähdössä hääpaikalle.

Juuri värjätyt ruusut kuivaustelineellä.

Juuri värjätyt ruusut kuivaustelineellä.

Morsiuskimppu. Kuva: Jarmo Hänninen Photography

Morsiuskimppu. Kuva: Jarmo Hänninen Photography

Teimme (siis me teimme, myös mieheni kuuluu meihin) ruusumme Martha Stewardin ohjeella (en varma, jos ohje on hänen alunperin, mutta hänen sivultaan sen aikoinaan bongasin). Halusimme häistämme less-waste -ajatusta noudattavat eli suosimme uudelleen käytettäviä ratkaisuja. Mekkoni värjätään vihreäksi myöhempää käyttöä varten, kaasojen mekot olivat heidän itsensä valitsemia, jotta he voivat pukea ne uudelleenkin, tuikut olivat Facebook-kirpparilta tai lainattuja ja kukat kestokukkia tai luonnosta poimittuja. Monet asiat tuunasimme vanhasta ja esimerkiksi istumajärjestyksen olemme uudelleenkäyttäneet häälahjaksi saadun maalauksen kehyksen taustana.

Aloin puhua suodatinpussiruusuista keväällä, kun bongasin ruusut jostain blogista. Ajattelin ruusujen teon olevan vaikeaa ja siksi aloitimmekin niiden teon hyvissä ajoin. Suunnittelin tekeväni 300 ruusua, 10 ruusua päivässä kuukauden ajan. Noh, teimme 120 ruusua 10 ruusua viikossa. Onneksi ne kuitenkin riittivät. Koska teimme ruusuja useita, koen olevani näissä jonkinlainen ammattilainen. Tässä siis vinkkejä niiden tekoon.

Kaavat ja ohjeet ruusuihin löytyvät täältä: Suodatinpussiruusu-ohje. Ohje on simppeli, mutta alussa on muistettava: harjoitus tekee mestarin. Yhden ruusun tekemiseen meillä meni noin 10-15 minuuttia. Leikkasimme ison kasan muotteja, joita sitten asettelimme oikeaan järjestykseen grillitikkuun kukkateipin ja liiman avulla. Jossain kohtaa ymmärsimme, etteivät ruusut kaipaa liimaa ollenkaan pysyäkseen kasassa. Eikä sitä teippiäkään tarvittu juuri ollenkaan. Homma nopeutui, kun liiman kanssa ei enää tarvinnut sotkea eikä jatkuvasti irrottaa kättä ruususta.

Näistä ruusuista löytyy useita ohjeita ja videoita, yksi helppo on tässä: TinkerBellan DIY-Suodatinpussiruusu. En siis itse ala selostamaan, miten ruusuni tein tai miten ohjetta noudatetaan. Tässä kuitenkin muutama käytännön vinkki siihen, miten teet ruusuja nopeammin:

  • Ensimmäisen palan asettamisen yhteydessä kannattaa kukkateippiä pyörittää koko grillitikun matkalle. Se helpottaa niin ruusujen pyörittelyä tekovaiheessa ja poistaa tikkujen värjäämisen vaivan. Vihreää kukkateippiä saa ostettua ainakin Kivihaan Cittarista, mutta myös meiltä, sillä varasin sitä varmaankin 300 ruusuun. Teimme “vain” 120 kappaletta. :)

  • Suosittelen myös ruusujen tekemistä porukalla. Kun ruusuihin pääsee kärrylle, ei se vaadi keskittymistä ja samalla pystyy jutustelemaan ja vaihtamaan kuulumisia. Ja mitä enemmän on porukkaa, sen nopeammin ruusut valmistuu (luonnollisesti :) ).

  • Jos moni tekee ruusuja, tulisi yhden olla palojen leikkaaja. Koska muotit ovat helppoja eikä niiden tarvitse olla ihan just sen muotoisia kuin ohjeessa, onnistuu tämä myös lapsilta. Jos kuitenkin teet niitä yksin, suosittelen leikkaamaan osia PALJON etukäteen. Ruusut tehdään kuudesta erilaisesta mallista, joista varsinkin kahta viimeistä kuluu paljon. Jotta hermot eivät petä, kannattaa paloja leikata kyllästymiseen asti ja vaikka vasta toisena päivänä aloittaa ruusujen tekeminen. Kun pääset vauhtiin, kiität itseäsi jälkikäteen. Ruusujen tekeminen kun helpottuu käsien tahmautuessa kukkateipistä ja silloin saat paremman otteen paloista.

  • Lopuksi ruusujen nuppujen teipit kannattaa kiristää rautalangalla kiepauttamalla muutaman kierroksen. Tekemällä näin teippi pysyy kireämpänä ja ruusu tukevampana. Vihreää rautalankaa löytyy myös Kivihaan Cittarista. Rautalangan kanssa kannattaa muistaa, missä sen päät ovat. Niistä saa helposti haavoja sormenpäähän ja se hankaloittaa valkoisten ruusujen tekoa. Rautalangan leikkaamiseen pitää varata rautalankaa leikkaavat pihdit.

  • Kun ruusut ovat valmiit, voi ne värjätä tai jättää valkoisiksi. Me värjäsimme ruusumme tyrnimehulla keltaisiksi. Teimme lasiin tyrnimehun, dippasimme ruusut yksi kerrallaan mehuun ja jätimme kuivaustelineelle kuivamaan. Ruusut tiputtavat vettä märkänä, joten ne kannattaa kuivattaa pesuhuoneessa. Lattia kannattaa erikseen suojata sanomalehdellä, jotta se ei värjäänny. Pyykkitelineelle ruusuja mahtuu ilmavasti riviin, jolloin ne eivät litistä toisiaan. Keltaisia ruusuja saa tyrnimehun lisäksi esimerkiksi appelsiinimehusta, punaisia muun muassa punaherukkamehulla.

  • Ruusut kannattaa kastaa valitsemasi väriseen mehuun melkein teippiin saakka. Mehu leviää kyllä kuivaksi jääviin osiinkin, mutta tärkeintä on pyrkiä pitämään teipit kuivina. Jos teippi kastuu, se voi löystyä, irrota kokonaan tai huonosti kuivuvana jopa homehtua.

  • Totesimme ruusujen näyttävän paremmalta, kun mehu oli vahvaa. Kuivuessa ruusut haalistuivat. Tyrnimehulla tai muulla täysmehulla värjääminen yleensäkin toi ruusuihin kuvioita ja keskiosa tiiviimpänä näytti tummemmalta, kuten oikeaissakin ruusuissa. Sitä ei saanut vesiväreillä, kokeilin.

  • Me annoimme ruusujemme kuivua yön yli ennen kuin niiden terälehtiä pystyi kääntää. Kuten keskimmäisestä kuvasta näkee, ovat ruusut nuppulla käsittelyn jälkeen. Kun terälehtiä kääntää ulospäin esimerkiksi pyöreän kynän tai sukkapuikon avulla, näyttää ne vielä paremmilta. Häissämme kaikki kukat olivat itsetehtyjä tai luonnosta kerättyjä. Kimppuni oli “kehystetty” vaahteranlehdillä vanhempieni pihasta, sulhasen vieheessä oli pihlajanmarjanlehtiä, pöytien kukissa oli metsästä löytyneitä kasveja. Ne sopivat täydellisesti syyshäihin.

Suodatinpussiruusuissa oli myös sekin hyvä puoli, että ne näyttävät ihanilta kotona. Meille jäi noista reilusta sadasta kukasta noin 30 kotiin. Laitoin ne häissämme käytössä olleisiin “maljakoihin” eli tuunattuihin maustekurkkutölkkeihin ja kierrätettäviin lasipulloihin. Ihaninta ruusuissa oli se, ettei niiden katoaminen harmittanut eikä pöytäkoristekukkia tai kimppuani tarvinnut erikseen kuivata.

Teimme tosiaan ruusuja häihimme noin 120 kappaletta. Ne riittivät hyvin, mutta ei olisi haitannut, vaikka niitä olisi ollut vähän enemmänkin. Me teimme ruusut, koska emme halunneet mitään kertakäyttöistä häihimme. Nämä kukat ilahduttavat meitä vielä pitkään ja luulen näiden olleen kustannustehokkaampi vaihtoehto kuin aidot kukat. Ja silti aivan yhtä näyttäviä.

Seuraavaan kertaan,
Julia