Mikä tai ketkä motivoivat kirjoittamiseen?

Tämä kirjoitus käsittelee kirjoitusmuusiani. Niitä ihmisiä tai asioita, jotka innostavat kirjoittamaan ne ensimmäiset sanat. Toisaalta en näitä haluaisi perustella, mutta luulenpa niiden tärkeyden avautuvan vasta pienen perustelun jälkeen.

Kuva: Pixabay

Kuva: Pixabay

Freddie Mercury, Queenin musiikki ja Bohemian Rhapsody -elokuva

Nämä ovat suurimpia innostajiani, hyvänmielen ja mahdollisuuksien antajia. Osa ystävistäni onkin jo kuullut kyllästymiseen asti lausettani “mitä Freddie tekisi?”.

Inspiroiduin hyvin vahvasti Queenista kertovasta Bohemian Rhapsody -elokuvasta. Bändin musiikki oli tosin jo ennen elokuvaakin mieleeni: häälaulumme tanssittiin Queenin Don’t Stop Me Now:n tahtiin. Elokuvan myötä ihailu Freddien asennetta, rohkeutta ja itsevarmuutta sekä hänen tapaa elää kohtaan nousivat tärkeiksi teemoiksi omaakin elämääni pohtiessa. Freddie oli aikansa pioneeri, joka vähät välitti siitä, mitä muut ajattelivat tai olettivat. Hän itse määritti sen, mistä hänet tunnetaan. Hän tiesi olevansa lajissaan ainutlaatuisen lahjakas ja halusi tuottaa materiaalia muiden iloksi viimeiseen saakka. Hän on yksi suurimmista idoleistani ja olisin halunnut käydä keskusteluja näistä teemoista hänen kanssaan. Hän kuoli reilun kuukauden päästä syntymästäni.

Haluaisin olla oman elämäni Freddie. Haluaisin luoda oman tavan elää elämäni. Olemme mieheni kanssa tehneet monia “normeista” poikkeavia päätöksiä elämässämme siinä, miten haluamme elää yhdessä. Joskus näitä päätöksiä kyseenalaistetaan poikkeavuutensa vuoksi ja joudumme niitä perustella. Yhdessä päätetyissä normaalista tavasta poikkeavissa asioissa olemme kokeneet ratkaisujemme palvelevan meidän onnellisuuttamme parhaimmalla tavalla, tällä hetkellä. Asiat ovat nyt hyvin, mutta tiedostamme maailman ja meidän muuttuvan jatkuvasti. Emme voi tietää, koska toimintatapaamme tulee muuttaa vai muuttuuko se huomaamatta johonkin suuntaan. Esimerkkinä näistä tavallisesta poikkeavista päätöksistämme mainittakoon yhteenmuutto vasta muutama kuukausi ennen häitämme. Päätimme muuttaa yhteen vasta silloin, koska aikaisemmin emme olleet valmiita yhteiseen kotiin emmekä halunneet luopua omasta tilastamme. Yhteenmuutto oli pitkä ja raskas prosessi, joka vielä kesken, mutta jo huomattavasti paremmin jumpattu meidän elämälle sopivaan muotoon. Päätimme olla Freddie ja luoda parisuhteemme omat säännöt. Yhdessä.

Yksi suurimmista inspiraation lähteistä on Queenin Bohemian Rhapsody, musiikillisen älykkyyden ilmentymä. Teos, joka syleilee kaikkia maailmoja ja saa kaiken nivoutumaan yhteen juuri sopivalla tavalla. Siitä saa inspiraation sydäntä raastavaan “äiti, ammuin miehen” tai henkeänostaviin “mä en luovuta” -teksteihin. Saan laulusta voimaantumisen tunteita ja en halua kuolla koskaan, taistelen ajatusta oman syntymän katumista vastaan. Kun sitä paukuttaa stereoista ja laulaa mukana, herää sisäinen Freddie henkiin. Silloin kannattaa kirjoittaa ne kaikista hankalimmat tekstit. Kysessä on siis todella merkittävä teos.

Nuoret ja aloittavat yrittäjät

Pääni sisälle on asetettu ikä, jolloin on vasta varteenotettava ja osaava. Kun on pitänyt kauppaa reilun 1,5 vuotta on monen asian ammattilainen ja osaa vaikka ja mitä. Silti ajattelen olevani liian nuori johonkin, mitä kovasti haluaisin. Kun nuo ajatukset valtaavat mieleeni, koitan olla kuin Freddie. Miettiä kuinka vähän hän välittäisi siitä onko nyt juuri oikeanlainen. Maailma muuttuu ja osaan enemmän kuin moni eläkkeelle pääsevä. Loputon mielenkiinto uusia asioita kohtaan ja kyseenalaistava asenteeni auttanee pärjäämään työssä kuin työssä.

Yksi tärkeistä teemoista, jotka haluaisin blogissani tuoda esille on yrittäjyyden ilot ja sen mitä siitä saa. Usein pelätään yrittäjyyden vastuuta ja taakkaa. Ajatellaan yrittämisen olevan vain jatkuvaa puurtamista ja oman edun ajamista. No, ei se ole niin. Yrittäjyys on vapauttavaa ja palkitsevaa ja työpaikkasi on varma siihen asti kunnes toisin niin päätät. Missä muualla on samalla lailla? Yrittäjähenkiset ihmiset ovat oma lajinsa. Yrittäjäksi ryhtyvät muun muassa ihmiset, joilla on suuri intohimo omaan osaamiseensa ja haluavat käyttää sitä hyväksi. Yrittäjillä on usein myös valtavia unelmia ja valtava halu toteuttaa ne. Yrittäjyys ei siis ole vain marisemista ja vaikeuksia vaan unelmien toteuttamista ja uuden oppimista. Se on yrittäjähenkisten ihmisten itsensätoteuttamista, eikä silloin kannata huolestua taakasta tai vaivasta. Silloin ryhdytään toimeen ja toteutetaan ne ihanimmat suunnitelmat.

Haluan siis rohkaista kaikkia, jotka haaveilevat työllistävän itse itsensä. Olen mielelläni puhumassa hyvää yrittäjyydestä jopa näin oman yritykseni menettäessäkin. Konkurssi ei ole maailmanloppu vaan uuden alku. Ensimmäisellä kerralla ei tarvitse onnistua, ei sillä toisellakaan. Jos oppii, ei aiheuta muille harmia ja on valintojensa kanssa onnellinen, en tiedä onko tarvetta onnistua yritysmaailmassa ollenkaan. Ja se yrittäjyydenmatka sinne uuden alkuun voi keino päästä entistä ihanampaan uuteen alkuun.

Pilvien hopeareunukset

Moni on ihmetellyt sitä, miten otan kauppani alasajon niin kevyesti ja miten ylpeydellä kerron tekeväni konkurssia. Ei konkurssi mikään helppo ole, mutta olen päättänyt ajatella enemmän sitä mitä olen saanut yritykseltäni kuin mitä minulta “otetaan pois”. Konkurssi ei ole minun epäonnistumiseni vaan osoitus siitä, ettei yritykseni menestynyt. Yritys, vaikka kuinka tärkeä onkin, on vain materiaa, johon ei kannata liikaa kiintyä. Sen eteen tehdään parhaimmat päätökset ja tässä kohtaa paras päätös oli yrityksen lopettaminen.

Kaikki vastoinkäymiset kasvattaa ja jos ei halua nähdä niitä hyviä asioita, on elämä raskaampaa. Jos on huono myyntipäivä, kassan laskeminen on helpompaa. Jos itkettää, stressitasot ovat normaalit, koska tunnet tunteita. Jos nukkuu huonosti, kahvi herättää paremmin. Jos jalka on kipeä, osaat arvostaa sitä päivää kun se paranee. Kaikilla asioilla on hyvät puolensa tai edes pieni hyvän hippu. Haluan tuoda niitä esille kaiken kurjan ja valituksen keskelle. Minä uskon ajattelutavan vaikuttavan myös muuhunkin elämänlaatuun. Siksi liputan ilon ja positiivisuuden puolesta, kieltämättä kuitenkaan niitä murheitakaan. Ne kaikki kuuluvat elämään, mutta ilo kasvaa sitä miettimällä.

Tässä siis suurimmat kirjoittamiseen innottajat. Jopa tätä kirjoittaessa tulee hyvä meininki ja tekisi kirjoittaa enemmänkin tekstejä. Jännä, miten helposti itseään voi ohjata tiettyyn suuntaan miettimällä “mitä Freddie tekisi”, mitä annettavaa minulla on muille ja mitä hyvää elämässä on tänään. Kiitos siis teille ihanat muusani! <3

Seuraavaan kertaan,
Julia

Miksi haluan kirjoittaa blogia?

Minulla on loputon mielenkiinto lukea kanssani vastaavassa elämäntilanteessa elävien blogeja. Ja näitähän on nyt vaikka kuinka, kun huomio esimerkiksi yrittäjät, nuoret naiset ja hääihmiset. Eniten kuitenkin rakastan lukea kasvutarinoita, perusteluja valinnoille ja pohdiskeluja normeista ja periaatteista. Varsinkin tarinat valinnoista, jotka vaikuttivat uhkarohkeilta, mutta tuntuivat sillä hetkellä ohittamattomilta, ovat niitä kaikista vaikuttavimpia lukea. Olivatpa ne työhön, rakkauteen tai asuinpaikkaan liittyviä.

20181007_180833.jpg

Minulle kirjoittaminen on aina ollut tapa ilmaista itseäni. Yritän jatkuvasti löytää parempia sanoja kertoakseni ajatuksistani. Usein kuitenkin löydän muiden kirjoituksista itselle selkeyttäviä ajatuksia ja huomaan kuinka joku toinen on osannut sanoittaa omat ajatukseni paremmin kuin minä itse. Saan paljon voimaa huomatessani etten ollutkaan ainoa, joka ajattelee näin tai että on outoa ettei kukaan aikaisemmin ole kirjoittanut tästä, vaikka tämä asia jää usein huomaamatta ja tästäkin nähdään usein vain yksi puoli. Viimeistään nykyisessä elämäntilanteessani olen saanut opetella ajattelemaan myös muiden näkemyksiä ja mielipiteitä uudella tavalla ja huomannut muiden mielipiteiden olevan entistä tärkeämpiä, usein jopa omiani merkityksellisempiä.

Lisäksi olen nainen, jolla riittää sanoja. Varsinkin, jos on päässyt oman ”luottamuksen ympyräni” sisälle ja saan ajatuksiani huolella harkita ja pohtia. Innostun helposti uusista asioista, minkä vuoksi haluaisinkin tuoda niitä selkeämmin esille hallitusti ja harkiten. Blogini tarkoitus ei ole esittää totuutena asioita vaan kertoa omia näkemyksiä ja kokemuksia. Pohtia syvällisemmin asioita tai tuotteita kuin mitä ehdin työssäni kertoa. Esitellä pohjaa valinnoille, jotka teen ja tuoda perspektiiviä muutoksille. Antaa pohdinnan aihetta myös muille vastaavien asioiden kanssa pohdiskeleville ja kertoa, että näinkin on hyvä. Haluan myös kertoa millaisia valintoja olen tehnyt aikaisemmin ja miten ne vaikuttavat uusia valintoja tehdessä.

Työni ja elämäni on enemmäin kuin mitä ulospäin näkyy. Koen, että teen työtä, jolla on merkitystä ja elän onnellista elämää. Pyrin myös jättämään taakse ajatusmallin ”se kellä onni on, se onnen kätkeköön”. Asiat eivät usein ole niin yksinkertaisia kuin miltä ne ulospäin vaikuttavat ja joudun päivittäin tekemään valintoja, joissa kaksi tietä johtaa vikaan, yksi perille. Toivon, että näin blogin kautta näiden teiden esilletuominen olisi helpompaa. Toivon myös, että tämän blogin kautta voisin tuoda esille ne kerrat, kun pääsin perille suoraan, ilman kantapään kautta oppimista tai kiertotietä. Niitä kumpaakin kun tapahtuu tasaisen varmasti vuorotellen. Ja mitä voisin tehdä paremmin, jotta saisin keskitettyä energiani tuottavaan toimintaan eikä kantapääni olisi ylikuormitettu. Tärkeintähän on matka, ei määränpää. Niinhän?

Seuraavaan kertaan,
Julia